Takaisin
Rolf Nylund

Apurahasaajien esittely

20.08.2018
- Apurahat
Rolf Nylund, mehiläistarhuri ja biodynaaminen viljelijä

Rolf Nylund on biodynaaminen viljelijä, joka viljelee viiden aarin tilaansa Kuralan Kylämäellä Turussa. Hän kasvattaa vihanneksia, kukkia ja valojuurta. Hän on myös mehiläistarhaaja ja kokeilee mehiläisten kasvatusta uudentyyppisessä luonnonaineista tehdyssä mehiläispesässä. Rolf tutustui Ralf Rössneriin (Nordhastedt, Saksa), myös hän biodynaaminen viljelijä ja mehiläistarhaaja, ja on kutsunut hänet useasti luennoimaan Suomeen mehiläisistä ja valojuuresta, viimeksi aiheesta ”Mehiläiset, valojuuri ja vesi”, 1- 4.3.2018. Säätiö on tukenut näitä seminaareja.

Mehiläisten tila huolestuttaa, ne vähenevät vuosi vuodelta. Mehiläiset pölyttävät 70 – 80 % kaikista kasveista. Tilannetta ei pelasteta vain kehittämällä itsepölyttäviä kasvilajeja, vaan mehiläisten vastustuskykyä on parannettava niin että ne pärjäävät loisille ja ympäristömyrkyille. Ralf Rössner on kehittänyt maa-aineksista mehiläispesiä, joissa mehiläiset itse oppivat taltuttamaan loiset. Näissä pesissä mehiläiset käärivät loiset vahaan, jolloin ne kuolevat. Tämä tietoisuus ja käyttäytyminen näyttää siirtyvän muihin lähistön pesiin, mikä vuorostaan parantaa koko mehiläiskunnan hyvinvointia.

jordbikupa.jpg#asset:2309


Mehiläispesät rakennetaan saven, lannan, hiekan, veden ja kefiirin seoksesta. Runko tehdään kaarevista pajunoksista, jotka pistetään seisomaan ympyrän muotoon pohjalevyyn. Massasta muotoillaan palloja, jotka asetetaan kerroksittain lumilyhdyn tavoin ja muotoillaan sileiksi seiniksi. Ylös laitetaan vaakatasoinen aukko. Ensimmäisiksi asukkaiksi ostetaan biodynaamiselta tarhaajalta mehiläisparvi. Tällaisessa pesässä mehiläiset muodostavat katosta roikkuvia vapaamuotoisia kennoja.

Viereisessä puutarhassa kiertoviljellään kasveja kuudessa lohkossa. Penkeissä kasvaa vuorovuosina kukkia, hedelmiä ja maata parantavia vihanneksia. Keskellä puutarhaa kasvaa satavuotinen omenapuu, jonka runkoa pitkin krassi kasvaa.

Biodynaaminen viljely perustuu luonnonmukaiseen viljelyyn, ja uskomukseen että esoteeriset ja kosmiset voimat vaikuttavat viljelmiin. Biodynaamiset viljelijät mieltävät, että itse pölyttämisessä on kyse paljon suuremmasta asiasta ihmiselle ja mehiläiselle. Kasvissa ylösnouseva nektari kehittää kukan ympärille väriä loistavan auran. Tämä houkuttelee luokseen sylfejä, valoa juovia valo-olentoja. Nämä valo-olennot kutsuvat mehiläiset luokseen. Vain mehiläinen on riittävän henkinen suorittamaan kosmisen hedelmöityksen kukinnan, sylfien ja mehiläisen välillä.

Carl von Linné kuvasi kirjoituksissaan kasvisuvun nimeltä Dioscorea vuonna 1753. Valojuuri, Dioscorea batatas, kuuluu jamssikasvien heimoon. Se tunnettiin lääkekasvina jo Platonin aikana ja sitä käytettiin jo silloin myös kiinalaisessa lääketieteessä. Rudolf Steiner oli 1900-luvun alussa huolestunut siitä, miten elintarvikkeet vaikuttavat fyysiseen terveyteemme. Hän tiedosti myös, miten ruoka vaikuttaa henkiseen kehitykseemme. Vääränlainen ruoka estää kykyämme ajatella henkisesti, mikä johtaa meidät yhä syvempään henkiseen pimeyteen. Steiner totesi, että vain valojuurella on kyky varastoida valo-eetteriä, ja valo-eetteri tulee olemaan tulevaisuuden ihmiselle elintärkeä. Jotta voisimme kohottautua materialistisen ajattelun yläpuolelle, Rudolf Steiner ehdotti, että alettaisi tutkia mahdollisuuksia viljellä valojuurta niin, että se voi korvata perunan pääasiallisena ravinnonlähteenä.

Antroposofisena lääkkeenä valojuurta suositellaan potilaille koska se parantaa ruuansulatusta, poistaa nestettä, lisää ruokahalua, nuorentaa, laskee verensokeria, aktivoi sisäeritysrauhasia, vahvistaa pernaa ja keuhkoja ja parantaa tehokkaasti vastustuskykyä.