Takaisin
Hasse Karlsson

Esittelyvuorossa - Hasse Karlsson

02.03.2021
- Apurahat
Toimin Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professorina Turun yliopistossa ja ylilääkärinä VSSHPn psykiatrian tulosalueella.

Koulutukseltani olen psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja filosofian maisteri (pääaineena teoreettinen filosofia). Lisäksi johdan Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistä Turku Brain and Mind Centeriä. Aikaisemmin olen tutkinut psykiatristen häiriöiden epidemiologiaa ja häiriöiden neurobiologiaa erilaisia aivojen kuvantamismenetelmiä käyttämällä. Yksi keskeisimmistä psykosomaattisista löydöksistäni on, että vuonna 2010 osoitin ensimmäisenä maailmassa, että masennuksen hoitoon käytetty psykoterapia lisäsi serotoniinireseptorien määrä aivoissa.

Vuonna 2010 päätin, että erityisesti psykosomaattisten ilmiöiden mekanismien perusteelliseksi tutkimiseksi tarvitaan prospektiivinen kohortti ja tuolloin perustimmekin vaimoni apul. prof. Linnea Karlssonin kanssa mittavan ja monitieteisen FinnBrain syntymäkohortin (www.finnbrain.fi). Signe ja Ane Gyllenbergin säätiöllä on ollut keskeinen rooli tämän hankkeen mahdollistajana.

Kohortissa tutkitaan monitieteisesti raskausajasta lähtien lapsen aivojen ja mielen kehitystä ja niiden yhteyttä myöhempiin sairauksiin. Aineiston koottiin lastaan odottavista perheistä ja sen muodostaa nyt yli 4000 perhettä, joiden kohortissa mukana olevat lapset ovat nyt alakouluiässä. Hankkeessa on kerätty tavattoman paljon dataa alkaen kyselylomakkeista ja neuropsykologisista mittauksista ja päätyen erilaisiin biologisiin näytteisiin ja aivokuviin.

Hankkeessa on tällä hetkellä yli 100 tutkijaa ja 45 väitöskirjan tekijää ja siitä on jo julkaistu 6 väitöskirjaa ja noin 100 tieteellistä artikkelia. Tutkimushanke on jakaantunut eri osahankkeisiin, joissa eri näkökulmista tarkastellaan erityisesti stressialtistuksen vaikutuksia lapsen kehitykseen.

Oman erityisen kiinnostukseni kohteina ovat viime aikoina olleet ylisukupolviset periytymismekanismit. FinnBrain kohortissa onkin runsaasti tutkittu äidin raskausajan voinnin ja lapsen aivojen kehityksen välisiä yhteyksiä, mutta ihan viime aikoina myös isän oman varhaisen stressialtistuksen ja lapsen kehityksen välisiä yhteyksiä. Uusimmassa julkaisussani onkin ensimmäistä kertaa osoitettu yhteys isän varhaisen stressin ja lapsen aivojen valkean aineen kehityksen välisiä yhteyksiä. On mahdollista, että tämä yhteys välittyy siittiöiden epigeneettisten muutosten kautta ja siksi hankkeessa tällä hetkellä kerätään myös siemennestenäytteitä.

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö on vuosikausia tukenut välillä villejäkin tutkimusideoitani. Ilman säätiön tukea olisi erittäin moni tutkimushanke jäänyt kokonaan toteuttamatta. Olenkin äärimmäisen kiitollinen säätiölle siitä luottamuksesta, jota se on osoittanut myöntäessään tukea minulle toistuvasti vuosien kuluessa.