Snellman-korkeakoulu

Steinerpedagogiikka kehittyy opettajankoulutusta kehittämällä

Steinerpedagoginen opettajankoulutus ja Snellman-korkeakoulu elävät muutoksen vuosia. Valtakunnalliset koulutuksen uudistukset (perusasteen ja lukion opetussuunnitelma, arviointikriteerit ym.), pandemian tuomat opetusjärjestelyjen digitalisoinnit kaikilla koulutusasteilla ja viimeisimpänä sodan voimistama opettajien kriisipedagogisen osaamisen tarve perusasteella ja inkluusion kysymykset myös korkeakouluopetuksessa ovat päivittäisiä keskustelun aiheita Jollaksen kampuksella.

Uuden äärellä oleminen on lisännyt tarvetta kuunnella ja ymmärtää opettajaksi opiskelevien ja opettajina jo toimivien koulutustarpeita. Laajemmasta näkökulmasta katsottuna koko tämänhetkinen paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen tilanne kaikilla elämänalueilla ekologiset näkökulmat huomioiden on korostanut kuuntelun merkitystä kasvatuksessa. Tätä varten Snellman-korkeakoulu järjesti keväällä 2022 Kuuntelu kasvatuksessa -luentosarjan, jossa kutsuimme kuulijat pohtimaan ja keskustelemaan ihmisenä olemisen yhtä keskeisintä ominaisuutta: taitoa kuunnella. Taito kuunnella toista ihmistä nousee tulevaisuudessa yhä tärkeämpään rooliin näkökulmien kärjistyessä sekä Euroopassa riehuvan sodan ja maailmanlaajuisen pandemiatilanteen tuoman epävarmuuden jatkuessa. Taito kuunnella luontoa on myös edellytys ekologisten kriisien ehkäisyssä. Ilmastokriisi ja luontokato ovat vaarassa jäädä muiden kriisien varjoon.

Steinerpedagogiikan näkökulmasta kasvattajan tärkein taito on ymmärtää lapsen yksilöllisyyttä kokonaisvaltaisesti. Taidon kehittymisessä olennaista on oppia näkemään ihminen kehollisena, sielullisena ja henkisenä olentona. Snellman-korkeakoulun opettajankoulutustarjonnan ja steinerkoulujen opetustarjonnan näkökulmasta esimerkiksi eurytmialla, steinerpedagogisella erityisopetuksella ja hoitopedagogiikalla on tähän paljon annettavaa.

Antroposofisella työskentelyllä on vahvat juuret itsekasvatuksen menetelmien hyödyntämiseen opettajan pedagogisten taitojen kehittymisessä. Monet steinerpedagogiikasta peräisin olevat käytännöt ovat myös toimineet inspiraationa peruskoulujärjestelmän uudistuksille, kuten inklusiiviset opetusryhmät, sanalliset arviot, ajatus yhtenäiskoulusta, pehmeä lasku peruskoulunsa aloittaville sekä elämykselliset opetusmetodit.[i] Steinerpedagogisen erityispedagogisen koulutuksen kehittäminen tutkimusperustaisesti osana steinerpedagogista opettajankoulutusta, inkluusion ja kriisipedagogiikan näkökulmat huomioiden tuo Wileniuksen[ii]tarkoittamaa kasvatusilmiöiden käsitteellistä hallintaa, joka on edellytys muutoksen käytännölliselle hallitsemiselle. Ennen kaikkea

1) tutkimusyhteistyön kehittäminen kansainvälisesti ja kansallisesti,

2) steinerkoulujen paikallisen opetussuunnitelmatyön tukeminen opettajankoulutusta kehittämällä ja

3) kasvatuksen henkisen ulottuvuuden kuvaaminen tutkimusyhteistyön ja siltojen rakentamisen mahdollistamiseksi

tukevat koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden kykyä ihmisen henkisen toiminnan tiedostamiseen. Siinä ihmisyyden yksi keskeisin taito on kuuntelun taito. Seurannaisvaikutukset kasvatuksen ja koulutuksen sekä steinerpedagogiikan kehittymisen näkökulmasta ulottuvat vuosikymmenien päähän.

Snellman-korkeakoulu on kehittänyt opetustarjontaansa ja steinerpedagogiikasta tehtävää tutkimusta Signe ja Ane Gyllenbergin säätiöltä saamiensa projektiapurahojen turvin. Apurahat ovat mahdollistaneet mm. kansainvälisen yliopistoyhteistyön, joista merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Alanus-yliopisto Saksassa sekä Rudolf Steiner University College Norjassa. Kuulumme pohjoismaiseen tutkimusyhteistyöverkosto Norenseen (Nordic Research Network for Steiner Education) ja maailmanlaajuiseen akateemiseen steineropettajankoulutusverkosto INASTEen (International Network for Academic Steiner Teacher Education). Tutkimus- ja yliopistoyhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen luo Snellman-korkeakoulun opiskelijoille väyliä opiskella monialaisesti ja monimuotoisesti maisterintutkintoon asti, jonka jälkeen väylä tohtorinopintoihin avautuu. Apurahojen turvin on myös toteutettu lukuisia opintokokonaisuuksia, joissa vierailevat luennoitsijat yhteistyöyliopistoista ovat tuoneet asiantuntemuksensa koko suomalaisen steinerkasvatuksen kentän pedagogiselle henkilöstölle.

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön tuki apurahojen muodossa on ollut ensiarvoisen tärkeä koko steinerpedagogiselle liikkeelle Suomessa ja Snellman-korkeakoulun kautta myös pohjoismaissa. Snellman-korkeakoulun tarjoama koulutus on laajuudessaan korkeakouluopetukseen rinnastuvaa koulutusta, mutta valtion rahoitus tulee vapaan sivistystyön rahoituksen mukaan, ja se riittää vain annettavaan kontaktiopetukseen. Tulevaisuuteen suuntaava kehitystyö sekä tutkimus tarvitsevat myös rahoitusta, jotta steinerpedagogiikka ja antroposofiseen ihmiskäsitykseen perustuvat sovellukset voivat kehittyä tutkimusperustaisesti ja dialogi kaikkien sidosryhmien kanssa vahvistua entisestään. Steinerpedagogiikka kehittyy opettajankoulutusta kehittämällä, ja tässä työssä Ane ja Signe Gyllenbergin säätiön tuki on ollut merkittävä osa Snellman-korkeakoulun koulutus- ja tutkimustehtävää.

[i] Paalasmaa, J. 2009. Omassa rytmissä. Steinerkoulun idea ja käytännön sovellukset. Jyväskylä: PS-kustannus.

[ii] Wilenius, R. 1987. Kasvatuksen ehdot. Kasvatusfilosofian luonnos. Jyväskylä: Atena Kustannus. s. 8.