Liisa Korkalo

Kesäkuussa 2023 julkaistut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset ohjaavat kasvattamaan kasvikunnan tuotteiden osuutta ruokavaliossa. Suositukset nojaavat vahvaan tutkimusnäyttöön, joka osoittaa runsaasti vihanneksia, juureksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä sisältävän ruokavalion ehkäisevän monia kansansairauksia.

Entä jos ruokavalio koostuu yksinomaan tai lähes yksinomaan kasvikunnan tuotteista? Tutkimusten mukaan päätös noudattaa vegaanista ruokavaliota perustuu usein eläinten oikeuksiin ja hyvinvointiin liittyviin eettisiin kysymyksiin sekä vegaaniruokavalion ekologisuuteen. Mutta onko vegaanisen tai hyvin niukasti eläinkunnan tuotteita sisältävän kasvisruokavalion noudattamisesta terveyden kannalta lisähyötyä verrattuna ruokavalioon, jossa kasvikunnan osuus ja myös muut ruokavalion osa-alueet on koottu suositusten mukaisesti? Entä altistuuko ihminen ravitsemuksellisille puutostiloille? Olisiko eri näkökulmista tarkasteltuna mahdollista tunnistaa optimaalinen eläin- ja kasviperäisen ruoan suhde ruokavaliossa, ja olisiko se eri ikävaiheissa erilainen? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme tutkimusryhmässämme.

Toteutamme parhaillaan MIRA2-tutkimushanketta, jossa tutkimme eroja vegaani-, kasvis- tai sekaruokavaliota noudattavien päiväkoti-ikäisten lasten ja heidän huoltajiensa ravintoaineiden saannissa, elimistön ravitsemustilassa ja aineenvaihdunnassa. Perheiden rekrytointi tutkimukseen käynnistyi syyskuussa 2021 ja saatiin päätökseen kesäkuussa 2022. Perheitä kutsuttiin mukaan helsinkiläisten päiväkotien kautta ja yhteensä mukaan tuli 74 lasta ja 94 huoltajaa. Tietoa on kerätty ruokapäiväkirjojen ja lomakkeiden avulla. Lapsille tehtiin antropometrisia mittauksia ja huoltajat ilmoittivat itse pituutensa ja painonsa. Sekä lapsia että aikuisia pyydettiin antamaan veri-, virtsa- ja ulostenäytteet. Tätä kirjoittaessa ruokapäiväkirja-aineiston käsittely, tarkistukset ja alustavat analyysit ovat meneillään. Biologisista näytteistä on tehty useita määrityksiä ja osa näytteistä odottaa vielä analysointia.

Vegaani- ja kasvisruokavalioita noudattavien, etenkin lasten, ravitsemustilaa ja aineenvaihduntaa on tutkittu vain vähän. Tutkimusryhmällämme on ollut ilo saada tehdä yhteistyötä useiden eri laboratorioiden kanssa. Tämä on mahdollistanut sen, että voimme tutkia aineistostamme hyvin laajan patteriston erilaisia ravitsemustilaa ja aineenvaihduntaa kuvaavia biomarkkereita. Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön apuraha mahdollisti seerumin rasva- ja aminohappojen sekä virtsan jodin pitoisuuksien analysoinnin. Helsingin yliopistossa määritettiin seerumin rasvahappopitoisuudet HiLIPID-laboratoriossa Reijo Käkelän johdolla ja seerumin aminohappokonsentraatiot Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osaston laboratoriossa Minnamari Edelmannin ohjauksessa. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Biomarkkeritiimi, jota johtaa Iris Erlund, määritti virtsan jodipitoisuudet. Kaikki nämä ovat aiheita, joita tässä kohderyhmässä on tutkittu erittäin vähän. Vegaaniruokavalioita noudattavien lasten virtsan jodipitoisuuksia on tutkittu maailmanlaajuisesti vain vähän, ja eri maissa elintarvikkeiden täydentäminen jodilla ja ohjeet jodilisän käyttöön vaihtelevat. Paikallisen tilanteen tuntemiseksi onkin välttämätöntä tehdä tutkimusta myös Suomessa. Vegaaniruokavaliota noudattavien lasten seerumin aminohappopitoisuuksia ja rasvahappoprofiileita ei tietääksemme ole aiemmin raportoitu lainkaan. Uutta, tarkempaa tutkimustietoa kasvis- ja vegaaniruokavalioita noudattavien ravitsemuksesta tarvitaan, jotta syvällisemmin ymmärretään sekä erilaisten ruokavalioiden hyödyt, että mahdolliset ravitsemukselliset riskit ja voidaan neuvoa perheitä niiden ehkäisyssä.

Kiitän lämpimästi Signe ja Ane Gyllenbergin säätiötä tutkimuksemme tukemisesta.

Lue lisää:
https://blogs.helsinki.fi/kasv...

Ravitsemustieteen dosentti, yliopistonlehtori

Helsingin yliopisto