Jatkokoulutus- ja projektiapurahoja voi seuraavan kerran hakea 24.12.2024 – 31.1.2025
Katriina Heikkilä
Varhaiselämän vaikutus myöhempään monisairastuvuuteen
Monisairastuvuudella tarkoitetaan useiden kroonisen tai pitkäaikaisten sairauksien tai tilojen yhteisesiintyvyyttä samalla henkilöllä ja tämän yhteisesiintyvyyden tarkastelua laajasta näkökulmasta. Monisairastuvuus (multimorbidity) eroaa käsitteenä komorbiditeetistä (comorbidity), jossa huomion kohteena on tietty sairaus tai tila (esim. diabetes) ja muiden sairauksien esiintyvyyttä samalla henkilöllä tarkastellaan tämän indeksisairauden näkökulmasta. Tärkeä monisairastuvuuden muoto, joka asettaa haasteita terveydenhuollon suunnittelulle ja toteutukselle, on fyysis-psyykkinen monisairastuvuus, jossa samalla henkilöllä on fyysinen sairaus tai sairauksia (esim. astma) ja psyykkinen sairaus tai tila (esim. depressio).
Tutkimusryhmäni selvittää varhaiselämän altisteiden osuutta aikuisiän fyysis-psyykkisen monisairastuvuuden kehityksessä. Suuri osa tähänastisista tutkimuksista on lähestynyt aihetta havainnollisin menetelmin, selvittämällä esimerkiksi kyselyjen avulla aikuisikään ehtineiden henkilöiden lapsuuden ja nuoruudenaikaisia elämäntapahtumia ja tutkimalla näiden yhteyttä aikuisiän sairastuvuuteen. Gyllenbergin Säätiön rahoittamassa projektissa otamme askelen eteenpäin hyödyntämällä väestönlaajuista suomalaista rekisteriaineistoa, joka sisältää kattavaa, objektiivisesti ja mahdollisimman yhteismitallisesti mitattua tietoa varhaiselämän altisteista ja myöhemmästä monisairastuvuudesta.
Gyllenbergin säätiön tuella olemme tutkineet keskossyntymän yhteyttä nuoruusiän monisairastuvuuteen, selvittäen tätä ensin suomalaisessa rekisteriaineistossa ja replikoiden tulokset vastaavassa norjalaisessa aineistossa. Löydöksemme osoittavat, että ennenaikaisesti (ennen 37. raskausviikkoa) syntyneillä nuorilla esiintyy enemmän monisairastuvuutta kuin täysiaikaisina syntyneillä (39.-40, raskausviikolla syntyneillä).1 Eräs hypoteeseista, joka saattaisi selittää tuloksiamme, liittyy stressiin. Mielenkiintoisia kysymyksiä ovat, aiheuttaako toistuva, pitkittynyt tai tiettynä yksilön kasvun ja kehityksen aikana esiintyvä stressi fyysis-psyykkistä monisairastuvuutta yleensä tai tiettyjen fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteisesiintyvyyttä. Kiinnostavaa on myös se, mitkä tekijät lisäävät resilienssiä ja suojaavat varhaiselämän stressin haitallisilta terveysvaikutuksilta. Näitä kysymyksiä selvitämme Signe ja Ane Gyllenbergin säätiöltä saadulla rahoituksella. Tutkimusryhmäni ja minä arvostamme suuresti säätiön tukea ja kiitämme rahoituksen myöntämisestä.
Katriina Heikkilä
Tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Turun yliopisto
Viite
1. Heikkila K, Metsala J, Pulakka A, et al. Preterm birth and the risk of multimorbidity in adolescence: a multiregister-based cohort study. Lancet Public Health 2023;8(9):e680-e90. doi: 10.1016/S2468-2667(23)00145-7