Juuso Kähönen

Psykedeeleillä viitataan luokkaan kemiallisia aineita, jotka tuottavat merkittäviä muutoksia ihmisen tietoiseen kokemukseen. LSD, psilosybiiniä sisältävät sienet, ayahuasca ja DMT ovat tunnetuimmat klassiset eli 5HT2A-serotoniinireseptorien välityksellä vaikuttavat psykedeelit. Välillä psykedeeleiksi lasketaan myös farmakologisesti poikkeavat MDMA ja ketamiini.

Psykeelisten aineiden tutkimus on kokenut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana renesanssin (Hadar et al. 2022). Vuosikymmenten poliittisista syistä aiheutuneen tauon jälkeen psykedeelitutkimusta tehdään nyt huippuyliopistoissa ympäri maailman. Psykedeeliterapian toivotaan tarjoavan lupaavan vaihtoehdon nykyisille psyykelääkkeille, ja lupaavaa alustavaa näyttöä on saatu käytöstä muun muassa masennuksessa, addiktioissa ja pallitiatiivisessa hoidossa (Cavarra et al. 2022).

Psykedeelit hoitavat mieltä täysin eri tavalla kuin esimerkiksi SSRI-lääkkeet (Carhart-Harris & Nutt 2017). Ne tuottavat muuntuneen tietoisuuden tilan, jossa ihminen voi tehostetusti käsitellä elämänsä oleellisia teemoja. Aistihavainnot voivat voimistua ja muuttua, voidaan kokea tavallista voimakkaampaa yhteyttä maailmaan ja muihin, sekä silmät voivat aueta kauneudelle ja maailman ihmeellisyydelle. Voidaan kokea syvän merkityksellisiä näkyjä ja voimakkaita ykseyden kokemuksia – ei ole sattumaa, että psykedeelejä on käytetty tuhansia vuosia osana monien kulttuurien tieto- ja parantamisperinteitä (Dobkin de Rios 1991; Rätsch 2005). Riskittömiä psykedeelit eivät ole, sillä välillä kokemukset voivat olla myös hyvin ahdistavia ja psykologisesti vaikeita, vaikka pidempiaikaiset haittavaikutukset terapiakäytössä ovat äärimmäisen harvinaisia (Schlag et al. 2022).

On näyttöä siitä, että itsen ylittämisen, itsen hälvenemisen ja mystiset kokemukset ovat tärkeitä psykedeelien terapeuttisille vaikutuksille (Johnson 2020; Yaden et al. 2017). Terapeuttisten vaikutusten lisäksi tällaiset kokemukset voivat myös muuttaa ihmisen persoonaa, maailmankuvaa ja arvoja (Timmerman et al. 2021; Kähönen 2020). Esimerkiksi prososiaalisen käytöksen, luontosuuntautuneisuuden ja avoimuuden uusille kokemuksille on havaittu kasvavan (Kettner et al. 2019). Täten psykedeelejä voidaan filosofisesti tarkastella transformatiivisina kokemuksina, jotka mahdollisesti muuttavat niitä käyttävää ihmistä (Paul 2014; Letheby 2021).

Oma tutkimukseni keskittyy näiden kokemusten syvällisempään ymmärtämiseen filosofisesta näkökulmasta. Olen erityisesti kiinnostunut itseyden kokemuksen hälvenemisten ja arvojen muutoksen välisestä yhteydestä. Tällä hetkellä kirjoitan väitöskirjani ensimmäistä artikkelia, jossa sovellan brittifilosofi Iris Murdochin (1997) ajattelua psykedeelikokemusten ymmärtämiseen, ja argumentoin itsen vähenemisen (unselfing) olevan keskeinen syy psykedeelisiin arvomuutoksiin. Tämä teoreettinen tapa katsoa arvomuutoksia selittäisi monet psykedeeliset arvomuutokset seurauksena yhtenäisestä ilmiöstä.

Väitän, että psykedeelikokemukset voivat avata huomiota maailmalle ja vähentää itsen ympärille keskittyneitä tapoja nähdä ja arvioida maailmaa. Kokemuksellisen tärkeyden tuntu, salienssi, voi vapautua arkisista urista. Psykedeelikokemuksissa voimme saada voimakkaamman yhteyden arvoihimme, ja saada oivalluksia ja uusia perspektiivejä siihen mikä on oleellista. Lisäksi arvottaminen voi muuttua itseisarvoisemmaksi, ja voimme täten olla enemmän auki esimerkiksi luonnon tai taiteen arvolle, kun kohdistamme huomiota ja arvotamme ympäristöä vähemmän vakiintuneiden egosentristen tavoitteiden ohjaamina. Myös arviointikonteksti voi laajeta kattamaan itsen ylittäviä kokonaisuuksia, kuten sosiaalisia tai ekologisia kokonaisuuksia, kun hyvää ei mitata niin paljon erillistä itseä vasten.

Myöhemmin väitöskirjatutkimuksessani aion paneutua itsetransendenssin ja arvojen yhteyteen yleisemmällä tasolla. Lähiaikoina on julkaistu suuri määrä filosofista kirjallisuutta, joka tarjoaa uusia välineitä ja näkökulmia näiden teemojen ymmärtämiseen.

Psykedeelien lisäksi esimerkiksi mindfulness- ja meditaatiotekniikat ja muut henkisten perinteiden kehittämät välineet rajallisen itsen ylittämiseksi ovat toinen tärkeä konteksti, johon tutkimukseni liittyy. Toiveena on, että filosofian ja tieteen tuottama tieto näistä tekniikoista voisi myös edesauttaa kulttuuriamme kehittämään uusia käytänteitä ja perinteitä, jotka auttaisivat vastaamaan moninaisiin merkitystä, mielenterveyttä ja planeetan ekosysteemiä heikentäviin kriiseihin.

Filosofinen analyysi on omiaan teoreettisesti selventämään sitä, mitä tällaisissa monimutkaisissa prosesseissa tapahtuu tematisoimalla ja käsitteellistämällä ilmiöitä, joille ei välttämättä aiemmin ole ollut sanoja, ja tuottamaan hypoteeseja, joita esimerkiksi psykologiassa voidaan testata. Lisäksi filosofian tutkija ei pelkästään kuvaile, vaan myös eettisesti arvioi, ovatko esimerkiksi psykedeelit ja meditaatio vaikutuksiltaan ihmiselämälle suotuisia.

Viitteet:

Dobkin de Rios, Marlene (1996): Hallucinogens: Cross-Cultural Perspectives. Waveland Pr Inc.

Cavarra M, Falzone A, Ramaekers JG, Kuypers KPC and Mento C (2022): “Psychedelic-Assisted Psychotherapy—A Systematic Review of Associated Psychological Interventions”. Front. Psychol. 13:887255.

Carhart-Harris RL, Nutt DJ. (2017:) “Serotonin and brain function: a tale of two receptors”. J Psychopharmacol. 2017 Sep;31(9):1091-1120.

Hadar A, David J, Shalit N, Roseman L, Gross R, Sessa B, Lev-Ran S. (2022): “The Psychedelic Renaissance in Clinical Research: A Bibliometric Analysis of Three Decades of Human Studies with Psychedelics”. J Psychoactive Drugs, 2022, Jan 9:1-10.

Letheby, C. (2021). Philosophy of psychedelics. Oxford University Press.

Murdoch, Iris (1997): Existentialists and Mystics: Writings on Philosophy and Literature. Chatto & Windus. London.

Paul, L.A. (2014): Transformative Experience. Oxford University Press, Oxford.

Rätsch, Christian (2005) [1998]: The Encyclopedia of Psychoactive Plants: Ethnopharmacology and Its Applications. Rochester, Vermont: Park Street Press.

Schlag AK, Aday J, Salam I, Neill JC, Nutt DJ. (2022): “Adverse effects of psychedelics: From anecdotes and misinformation to systematic science”. Journal of Psychopharmacology. 2022;36(3):258-272.

Timmermann C, Kettner H, Letheby C, Roseman L, Rosas FE, Carhart-Harris RL. (2021): “Psychedelics alter metaphysical beliefs”. Sci Rep. 2021 Nov 23;11(1):22166.

Yaden, D. B., Haidt, J., Hood, R. W., Jr., Vago, D. R., & Newberg, A. B. (2017): “The varieties of self-transcendent experience”. Review of General Psychology, 21(2): 143–160