Hanna Poikonen

Tanssia aivokuorella – Tanssin ja musiikin neurotieteen väitöskirjasta

Tanssijana ja neurotieteilijänä minua kiehtoo tanssin synnyttämät aivoprosessit. Miksi tanssimme? Miksi tanssisalissa innostus tarttuu hetkessä koko ryhmään, ja miksi lähdemme tanssitunnilta kotiin hymyssä suin? Entä mitä ammattitanssijan aivoissa tapahtuu tanssia katsellessa? Väitöstutkimuksessani vertasin ammattitanssijoiden, ammattimuusikoiden ja tanssia ja musiikkia harrastamattomien aivovasteita tanssiteoksen katselun aikana. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimusyksikön aivosähkökäyrä (EEG) -laboratoriossa.

Tanssijoiden aivot reagoivat nopeammin äkillisiin muutoksiin musiikissa – jopa nopeammin kuin muusikoiden aivot. Tanssijoiden aivot havaitsivat muutoksen refleksinomaisesti jo ennen, kuin muutosta ehdittiin ymmärtää tietoisella tasolla. Lisäksi tanssijoilla oli voimakkaampaa matalataajuista theta-synkroniaa tanssiteosta katsellessa. Theta-taajuus liitetään korkeampiin aivotoimintoihin, kuten muisti- ja tunneprosesseihin, tilan hahmottamiseen ja moniaistisen ärsykkeen tulkintaan. Musiikkia kuunnellessa muusikoilla näkyi heikentynyttä synkroniaa alfa- ja beta-taajuuksilla, mikä viittaa liikeaivoalueiden aktivoitumiseen.

Tanssin neurotieteelliset ja kehokokemukseen pohjautuvat pohdintani johtivat WiseMotion-menetelmän kehittämiseen, jossa tanssi ja neurotiede yhdistyvät ihan konkreettisesti. Menetelmä on saanut innostuneen vastaanoton niin Suomessa, kuin Yhdysvalloissa, Saksassa, Hong Kongissa ja Espanjassa. Seuraavaksi sovellan väitöskirjassani kehittämiä EEG-menetelmiä LIVE Lab -teatterilaboratoriossa Kanadassa yleisön katsellessa todellista tanssiteosta. Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö on tehnyt mahdolliseksi sekä väitöstutkimukseni, että LIVE Labin Post doc-projektini huolellisen suunnittelun. Tanssin neurotieteen kiehtova matka on vasta alussa!

Hanna Poikonen