Erland Axelsson
Pitkäaikaiset kehon oireet, kuten kipu ja väsymys, voivat aiheuttaa suuria ongelmia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Vaivojen syyt ovat usein monimutkaisia. Biologia ja somaattiset sairaudet ovat varteenotettavia seikkoja, mutta lisäksi sekä sosiaaliset että psykologiset tekijät vaikuttavat siihen, miten kehon signaaleja tulkitaan ja miten niihin reagoidaan. Tämä pätee riippumatta siitä, onko oireilla selkeä lääketieteellinen syy vai ei.
Tutkimukseni keskittyy käyttäytymislääketieteeseen: miten ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen liittyvät pitkäaikaisiin kehon oireisiin? Olen kiinnostunut myös tieteenfilosofiasta, tutkimusmenetelmistä ja avoimemman tiedeyhteisön rakentamisesta. Olen työskennellyt vuodesta 2021 Liljeholmenin terveyskeskuksessa Tukholmassa, ja tutkimusprojektini liittyvät Karoliiniseen instituuttiin.
Altistushoito on suhteellisen hyväksi havaittu menetelmä parantaa sellaisten ihmisten vointia, joilla on pitkäaikaisia kehon oireita. Lupaavia tuloksia on saatu esimerkiksi henkilöillä, jotka kärsivät ajoittaisesta eteisvärinästä, ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS), voimakkaista astmaoireista ja kroonisesta kivusta. Hoidossa opetellaan kohtaamaan vapaaehtoisesti ilmiöitä ja tilanteita, jotka aiheuttavat epätoivottuja kehon oireita tai epämukavuutta. Tarkoituksena on saavuttaa pitkäaikaisia toivottuja vaikutuksia. Altistushoidon tutkimuksessa on kauan keskitytty siihen, että fyysisten oireiden pelko on keskeinen tekijä pitkäaikaisen huonon voinnin taustalla. Tämä on korostunut etenkin kipututkimuksessa, jossa pelko tai huoli kivusta voi aiheuttaa kroonistumista, varsinkin jos käytös on välttelevää ja passiivista. Enemmän oireitaan pelkäävät henkilöt uhraavat yleensä myös enemmän aikaa oireiden ajatteluun, ja heidän toimintakykynsä arjessa heikkenee usein enemmän. Silloin altistushoitoa on käytetty ensisijaisesti vähentämään välttelevää käytöstä ja kannustamaan rikkaampaan ja aktiivisempaan elämään, jossa pelko ja huoli ovat vähemmän hallitsevia tekijöitä.
Laajemmasta näkökulmasta katsottuna pitkäaikaiset kehon oireet liittyvät todennäköisesti olennaisesti suurempaan negatiivisten tunteiden määrään. Esimerkiksi viha, häpeä ja suru liittynevät kehon oireiden kokemiseen, eikä voida sulkea pois, että altistushoidolla voidaan vaikuttaa jopa näihin reaktiomalleihin. Asiaa on kuitenkin tutkittu vähän ja erityisen vähän perusterveydenhuollossa.
Teemme nyt satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta Tukholmassa Liljeholmenin yliopistollisessa terveyskeskuksessa. Tavoitteena on ymmärtää paremmin altistushoidon vaikutuksia henkilöihin, joilla on perusterveydenhuollossa ilmennyt pitkäaikaisia kehon oireita. Satunnaisesti valitut potilaat saavat altistushoitoa kymmenen viikon ajan. Potilaat kartoittavat kehon oireiden reaktiomallejaan ja työskentelevät heille räätälöityjen altistusharjoitusten mukaan. Verrokkiryhmän potilaat käyttävät puolestaan terveydenhuollon tavallisia materiaaleja, joissa vointia pyritään parantamaan elämäntapamuutoksilla kuten liikunnalla ja unella.
Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö on tukenut osatutkimusta, jonka aiheena ovat kyseisen potilasryhmän perustunteet ja altistushoidon vaikutukset. Tutkimus perustuu (a) 161 osallistujan tietoihin satunnaistetusta tutkimuksesta ja (b) 160 vapaaehtoisen terveen henkilön tietoihin. Kaikki osallistujat ovat vastanneet kysymyksiin fyysisiin oireisiin liittyvistä perustunteista, ja lisäksi potilaat ovat vastanneet kysymyksiin hoidon jälkeen. Tutkimuksessa kartoitetaan potilaiden ja terveiden vastaajien vastausten eroja samoin kuin sitä, miten potilasryhmän vastaukset muuttuvat altistushoidon aikana. Tutkimme myös, miten tunnemalli liittyy toimintakyvyn tasoon, samoin kuin sitä, voiko tunnemallia käyttäen ennustaa, miten hyvin altistus tehoaa. Osatutkimuksesta odotetaan tietoa, jonka avulla ymmärrämme potilasryhmää ja voimme kehittää tulevaisuudessa parempia hoitomuotoja. Tarkoituksena on laajentaa näkökulmaa pelosta ja huolesta ja sitä kautta välittää vivahteikkaampi kuva pitkäaikaisiin kehon oireisiin liittyvistä perustunteista.
Kiitämme Signe ja Ane Gyllenbergin säätiötä merkittävästä avustuksesta.
Erland Axelsson
Laillistettu psykologi, lääketieteen tohtori
Liljeholmenin yliopistollinen terveyskeskus, Tukholma
Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto, neurobiologia, hoitotiede ja yhteiskunta (NVS), Karoliininen instituutti
