Anu-Katriina Pesonen

Unitutkimus on elänyt kiivasta kasvukautta maailmanlaajuisesti. Lepo ja palautuminen ovat unen keskeisiä tarkoituksia. Siksi onkin jännittävää ymmärtää, että uni ei ole ainoastaan lepoa, vaan aivot ”työskentelevät” unen aikana aktiivisesti.

Uni ei ole siten tauko valveen välissä, vaan kiinnostava, ihmisen hyvinvointia säätelevä aivoaktiivisuuden taso. Painotus on sanalla aktiivisuus, sillä tällä hetkellä tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, mitä tämä aktiivisuus on ja mihin kaikkeen se vaikuttaa. Sen sijaan, että ajattelisimme unen olevan erillinen, muusta tietoisesta toiminnasta irtautunut jakso vuorokaudessa, unitutkimus on osoittanut, että valve ja uni muodostavat jatkumon. Valveella koetut asiat vaikuttavat uneen ja uni vaikuttaa siihen, miten koemme asiat seuraavana päivänä.

Tutkimusryhmäni Sleep & Mind Helsingin yliopistossa tutkii unenaikaista aivojen toimintaa. Tutkimme erityisesti muistitoimintoja ja tunnepitoisten muistojen muuttumista yön aikana. Ryhmämme tekee kokeellista unitutkimusta, eli rakennamme kontrolloituja ja kokeellisia tutkimusasetelmia, joista voimme saada mahdollisimman tarkkaa tietoa unenaikaisesta aivotoiminnasta. Unta ja aivojen aktiivisuutta mittaamme täällä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan unilaboratoriossa.

Erityisesti meitä kiinnostaa se miten emotionaaliset kokemukset tai tunteisiin liittyvät muistot muokkautuvat unen aikana. Hermostollisesti tämä liittyy synaptisten yhteyksien voimistumiseen tai heikkenemiseen unen aikana, ja tuoreen muistiaineksen uudelleen järjestäytymiseen hermostollisella tasolla. Puhutaan unenaikaisesta muistikonsolidaatiosta, eli kortikaalisten muistiedustusten (engl. memory engram) vahvistumisesta. Aivot aktivoivat itse itseään sekä kevyessä että syvässä unessa mahdollistaakseen tämän vahvistumisen. Näitä aivojen unenaikaisia aktivaatiopyrähdyksiä kutsutaan unisukkuloiksi (engl. sleep spindle).

Näiden lisäksi kiinnostuksemme ydin on REM- eli vilkeuni. REM-unessa aivojen aktiivisuus vastaa eniten valvetta, ja REM-unelle on tyypillistä aivojen muovautuvuus – asiat kertautuvat mielessä ja niitä myös koetaan uudelleen, jokseenkin satunnaisesti, mutta ei aivan. Samalla aktivoituvat aivojen tunteista vastaavat alueet, kuten mantelitumake. Muistikertausten seurauksena muistiedustukset voivat myös muuttua – esimerkiksi pelottavat tai nolot tunnekokemukset voivat yönaikana laimentua. Gyllenbergin säätiön tuella olemme esimerkiksi osoittaneet, miten aivoaktiivisuus muuttuu unessa erilaisten unta edeltävien tapahtumien seurauksena, kuten syvähengityksen, musiikin kuuntelun, tai akuutin stressikokemuksen jälkeen. Olemme myös osoittaneet, että REM-unella on emotionaalisen muistin ylläpitämisen kannalta merkittävä rooli. Tiedetään, että valveilla ollessa koemme toiset asiat merkityksellisempänä kuin toiset. Tutkimme myös sitä, miten asioiden tietoinen muistaminen vs. pyrkimys unohtaa asioita vaikuttaa siihen, miten aivot muokkaavat muistia yönaikana; meitä kiinnostaa miksi aivot valikoivat yönaikaiseen käsittelyyn tiettyjä asioita.

Ryhmäämme lisäksi kiinnostaa, onko eri ihmisillä erilaisia aivoaktivisuusprofiileita unen ja valveen jatkumossa, nukahtamisen jälkeen sekä REM-unessa. Gyllenbergin säätiön tuella olemme keränneet uutta aineistoa, jossa vertaamme unettomien, ahdistusoireisten sekä terveiden verrokkinukkujien yksilöllisiä aivoaktiivisuusprofiileita koneoppimisalgoritmien avulla. Tästä hankkeesta olemme saamassa ensimmäisiä julkaisuja arvioitavaksi kevään 2024 aikana. Koneoppimismallit luovat uudenlaisia analyysitapoja ymmärtää unta, joita voidaan hyödyntää monenlaisessa tulevaisuuden unitutkimuksessa.

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön tuki ryhmämme tutkimukselle on ollut merkittävää. Siitä lämmin ja kunnioittava kiitoksemme säätiölle.

Kokeellisen aivotutkimuksen professori,
Sleep & Mind -tutkimusryhmän johtaja,
Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta