Näyttelyt

Ane Gyllenberg – keräilijän itsenäisyys 29.03 – 29.10. 2017

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö juhlii Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä näyttelyllä Ane Gyllenberg - Keräilijän itsenäisyys. Säätiön omien merkkiteosten rinnalle on saatu lainaksi 47 huipputyötä maamme tärkeimmistä taidekokoelmista.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden päänäyttelyssään Villa Gyllenbergin taidemuseo nostaa esille säätiön merkittävimmät teokset. Niiden rinnalla muista suomalaisista taidekokoelmista lainatut teokset syventävät Gyllenbergin oman kokoelman vahvaa Suomen taiteen tarinaa.


Juhlanäyttely, jossa on esillä yhteensä noin 100 teosta, on jaettu neljään teemaan: Melankolian huoneet, Vierge Moderne eli Moderni neitsyt, Kansallista tunnelmamaalausta sekä Lapsi taiteessa. 


Suomen henkinen ilmapiiri kuohui 1890-luvulla. Melankolian huoneet heijastaa ajalle ominaista sielun levottomuutta ja toivetta päästä todellisuuden tuolle puolen. Teeman merkittävimpiä töitä ovat Akseli Gallen-Kallelan maalaukset Ad Astra (1907), Symposion sekä useat Magnus Enckellin nuoruutta ja androgyynisyyttä tutkivat maalaukset alastomista nuorukaisista. Myös Helene Schjerfbeckin ainutlaatuinen, itseään armottomasti kuvaava omakuvien sarja sekä joukko harvinaisia historiallisia maalauksia ovat teeman keskiössä.


Vuosisadan vaihteessa nainen vapautui perinteisestä rakkauden jumalattaren ja jumalansynnyttäjän roolista. Akseli Gallen-Kallelan Madonna (1891), Tyko Sallisen Mirri vihreässä puvussa (1911), Pekka Halosen Soittotunnin jälkeen (1894) ja Helene Schjerfbeckin maalaukset Fragmentti (1904) ja Elegantti nainen (n. 1928) ovat Vierge Moderne -teeman avainteoksia.


Vahvistuvaa kansallistunnetta kuvattiin myös maisemamaalauksella. Werner Holmbergin Toriseva (1859), Eero Järnefeltin Kivilouhikko (1891), Ellen Thesleffin Juhannus (1912) ja Tyko Sallisen Kevättalvi (1914) tulkitsevat kansallistunteen voimistumista Gallen-Kallelan Keiteleen rinnalla.


Akseli Gallen-Kallelan Kerjäläispoika (1887) oli Ane Gyllenbergin rakkaimpia maalauksia. Albert Edelfeltin Leikkiviä poikia rannalla (1884) taas lukeutuu suomalaisten parhaiten tuntemiin teoksiin. Lapsi taiteessa -teemassa ne saavat rinnalleen muun muassa Helene Schjerfbeckin teokset Tyttö veräjällä (1897–1902) ja Halkopoika (1910–1911).


Villa Gyllenbergin toisessa kerroksessa esitellään pankkiiri Ane Gyllenbergin (1891–1977) elämää ja saavutuksia.


Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kirja Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön taidekokoelma suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.


Juhlavuoden aikana Villa Gyllenberg jatkaa monipuolista kulttuuriohjelmaansa järjestäen konsertteja sekä juhlanäyttelyn teemoja syventävän luentosarjan. Luennot ovat kaksikielisiä.


Kevään luennot:
26.4.2017 klo 18, Taide ja uskontojen kohtaaminen – luova hengellisyys monikulttuurisessa yhteiskunnassa, dosentti Ruth Illman, Åbo Akademi.
3.5.2017 klo 18, Taide, kaupankäynti ja tunnemaisema: Suomi vuosina 1916-1920, professori Henrik Meinander, Helsingin yliopisto.
17.5.2017 klo 18, Taide ja inspiraatio – Ane Gyllenberg taiteenkerääjänä, intendentti Nina Zilliacus, Villa Gyllenberg.
 
Syksyn luennot:
6.9.2017 klo 18, Miten taiteenkerääjä hankkii sijoituskohteet ja välttää väärennökset? FT, taidemarkkinoiden asiantuntija Pauliina Laitinen-Littorin.
11.10.2017 klo 18, Ane Gyllenberg Helene Schjerfbeckin taiteen keräilijänä sekä kooste Schjerfbeckin henkilömaalauksista, pääopas Sue Cedercreutz-Suhonen, Villa Gyllenberg.
 

Suomifinland100 Tunnus Sininen Rgb

Villa Gyllenbergin aukioloajat

Ke 15-19
Su 12-16

Museo suljettu näyttelyvaihdon takia 30.10-21.11.2017.

Muut ajat sopimuksen mukaan

Pääsyliput
Aikuiset 10 €
Eläkeläinen, opiskelija 8 €
Alle 18-vuotiaat 0 €
Museokortilla