Pia Teckenberg-Jansson

Teckenberg-300x225.jpg#asset:365



Musiikkiterapeutti

Pia Teckenberg-Jansson on suorittanut musiikkiterapeutin ammatillisen tutkinnon Berliinissä, Musiktherapeutische  Arbeitsstätte oppilaitoksessa.  Hän toimii musiikkiterapeuttina eri hoitokodeissa ja vetää tutkimusryhmää joka tutkii mahdollisuuksia käyttää musiikkiterapiaa ongelmaraskauksien hoidossa. Esitimme hänelle pari kysymystä:

Mitä on musiikkiterapia ja miten musiikki vaikuttaa tervehdyttävästi?

Jokainen sairaus on merkki siitä, että jokin ihmisen henkisessä ja fyysisessä ruumiissa ei ole tasapainossa. Koska nämä ovat riippuvaisia toisistaan, voidaan sanoa fyysisen sairauden vaikuttavan henkiseen hyvinvointiimme. Musiikki puhuttelee sieluamme ja tähän perustuu musiikkiterapian vaikutus. Musiikkiterapia on hoito- ja kuntoutusmuoto jossa musiikkia käytetään välineenä ja välittäjänä joko aktiivisesti tai passiivisesti.  Musiikin hoitava vaikutus syntyy terapeutin ja hoidettavan kohtaamisessa, jossa terapeutti pyrkii luomaan potilaskontaktin esim. laulun, soinnin, sävelten, skaalojen ja harmonioiden avulla. Potilasta näin tukien ja kantaen voimme lähteä yhteiselle tutkimusmatkalle tavoittelemaan harmoniaa ja henkistä tasapainoa. Musiikki rentouttaa, lievittää kipua, vahvistaa ja lohduttaa. Sen avulla on mahdollista herättää ihmisen omat fyysiset ja henkis-sielulliset voimavarat ja auttaa häntä ymmärtämään ja hyväksymään mahdollinen sairaus tai elämäntilanne. Musiikkiterapia saattaa jopa johtaa ihmisen tietoiseen, syvempään itsetuntemukseen. Terapiatilanteessa soitetaan elävää, akustista musiikkia juuri siinä hetkessä. Musiikkiterapian käyttökohteita ovat esim. raskauden ongelmatilanteet, keskoset, kehitysvammaiset ja saattohoito. Sitä voidaan käyttää myös syöpä- ja sydänsairauksien sekä masennuksen ja dementian hoidossa tai yleisesti kokonaisvaltaiseen hyvän olon luomiseen.  Musiikkiterapia sopii niin nuorille kuin vanhoille, eikä vaadi minkäänlaisia musiikillisia tietoja tai taitoja.

Missä ja miten kouluttauduit musiikkiterapeutiksi?

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö myönsi minulle apurahan, jonka ansiosta sain mahdollisuuden opiskella Berliinissä, Musiktherapeutische Arbeitsstätte- oppilaitoksessa. Opinnot kestivät 4 vuotta ja vuonna 2004 valmistuin musiikkiterapeutiksi. Opintoihin kuului mm. terapiasoittimien tuntemus ja soitto sekä terapeuttinen koulutus, joka kattoi itsetuntemuksen sekä ihmisen henkisen ja fyysisen olemuksen tiedostamisen. Oppiaineina olivat myös anatomia, eri sairauksien tuntemus, psykologia, antroposofia, opinnot ihmisestä kokonaisvaltaisena olemuksena sekä käytännön harjoittelu eri klinikoilla, jotka kirjallisesti raportoin.

Keitä ovat potilaasi?

Musiikkiterapeutin potilaita voivat olla pienet keskoset, lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset. Musiikkiterapiasta hyötyvät henkilöt joilla on akuutteja tai kroonisia, fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia tai sosiaalisia ongelmia. Ainoastaan korkeaa kuumetta tai akuutteja psykooseja  potevia potilaita ei suositella hoidettavan musiikkiterapialla. Saattohoidossa sovellettu musiikkiterapia on oma erikoisalansa. Itse työskentelen vanhusten ja dementiapotilaiden kanssa, annan sointiterapiaa sekä musiikillista saattohoitoa. Tällä hetkellä teen myös tutkimusta musiikkiterapian vaikuttavuudesta naisiin joilla on raskauskomplikaatioita.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Olen Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön apurahojen turvin vuosina 2006 -2007 tutkinut musiikkiterapian vaikutusta keskosiin. Soitin pentatonista lasten lyyraa ja hyräilin keskosille jotka olivat ”kenguruhoidossa”, iho vasten ihoa isän tai äidin sylissä. Tutkimuksen tulokset osoittivat että musiikkiterapia alensi huomattavasti lapsen verenpainetta ja selvästi vaikutti rauhoittavasti sykkeeseen ja hengitykseen. Myös lapsen vanhemmat kokivat musiikin rauhoittavana sekä itselleen että lapselle. Tämänhetkinen tutkimukseni koskee musiikkiterapian vaikuttavuutta raskauskomplikaatioiden takia sairaalahoitoon tulevien naisten hyvinvointiin. Heidän hoidossaan käytän pentatonista lasten lyyraa jota soitan odottavan äidin vatsan päällä tai hänen vieressään. Lisäksi soitan resonoivaa soitinta, tao-lyyraa jonka voi asettaa odottavan äidin jaloille tai selkää vasten. Kehossa resonoivien sointujen tarkoituksena on rauhoittaa ja rentouttaa äitiä sekä luoda mahdollisuus vahvistaa ja aktivoida kehon omia voimavaroja.